Miten osaamiskartoitus liittyy koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin

Kirjoittaja: Anne Bondaréw | 16.8.2018 10:42

Osaamiskartoitukset ovat tarpeen, jos koulutuksen vaikuttavuutta halutaan mitata tai arvioida. Vaikuttavuutta syntyy, kun opittu asia muuttaa käyttäytymistä; asioita aletaan tehdä uudella tavalla tai eri tavalla entiseen verrattuna. Käyttäytymisen muutos johtaa parhaimmillaan parempiin tuloksiin, oli sitten kyse myynnin kasvusta, asiakastyytyväisyyden paranemisesta tai työilmapiirin muutoksesta.

CUsersh01593DesktopHUBSPOT-kuvatHUBSPOT kuvatHubspot_uudetshutterstock_368581856-1

Miksi osaamiskartoitus on tärkeä?

Käyttäytymisen muutosta on vaikea arvioida, jos ei tiedetä, mihin verrata. Siksi osaamiskartoitus antaa tiedon nykyisestä osaamisesta, ja koulutuksen jälkeen voidaan eroa havaita. Tosin olen vuosien varrella asiakkailta kuullut, että koulutusta on hankittu - kalliillakin rahalla -  mutta ei oikein tiedetä, millainen muutos entiseen saatiin ja miten se näkyy. Vastaus on siis osaamiskartoitus, joka antaa kuvan osaamisen nykytasosta ja ohjaa täyttämään osaamisvajetta.

Jos yhtään mietityttää, millainen koulutus ja millainen laajuus on tarpeen osaamisen kehittämisessä, on syytä harkita osaamiskartoitusta. Sen voi tehdä koko osaamisen ydinalueiden osalta tai sitten valita jonkun tietyn osaamisen alueen, kuten vaikkapa myynnin tai digitaaliset taidot. Osaamisvajeeseen hankittu koulutus kohdentuu juuri oikean asian parantamiseen. Tällaisen täsmäkoulutuksen vaikuttavuuden eli käyttäytymisen muutoksen  mittaaminen on helpompaa. Silloin tiedetään tarkkaan, minkä asian tulee muuttua ja millä lailla. Koulutusmäärällä voidaan vaikuttaa siihen, miten suuren muutoksen entiseen halutaan olevan.

Mitä vaikuttavuuden arvioinnissa on huomiotava?

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on taitolaji ja siihen tulee paneutua. Osaamisen nykytilanteen kartoitus on erittäin hyvä ensiaskel, kun kohteena on osaamisen kehittäminen. Mutta osaamiskartoituksen jälkeen pitää vielä jatkaa matkaa eli vaatia koulutukselta vaikuttavuutta.

Arvioinnissa tulisi olla mielellään yksi mitattava tavoite. Ympäripyöreät toiveet, kuten "jotta osaisin puhua sujuvammin ruotsin kieltä", eivät ole riittäviä, koska niiden mittaaminen on lähes mahdotonta. Sen sijaan "jotta osaisin hoitaa ruotsinkieliset puhelut itse ilman kollegani apua" on jo konkreettinen tavoite, jota voi lähteä mittaamaan. Jos puheluihin pystyy omin taidoin, on käyttäytyminen muuttunut ja hankitulla kielikoulutuksella saatu aikaan vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuutta voi mitata eri aikoihin riippuen koulutuksesta ja sen pituudesta. Arviointiin voi käyttää mm. sähköisiä kyselyitä, haastatteluita, itsearviointia. Kerron webinaaritallenteessa lisää koulutuksen vaikuttavuuteen liittyvistä asioista. 

Tilaa koulutuksen vaikuttavuuden  webinaarin tallenne

 

Aiheet: HR