Osuva osaaminen antaa mielekkäitä mahdollisuuksia

Kirjoittaja: Riitta Yli-Tainio | 3.1.2019 13:00

Kenelle oman osaamisen kehittäminen on tarpeellista? Kenen vastuulla osaamisen kehittäminen on? Olenko itse vastuussa osaamiseni kehittämisestä omassa toimintaympäristössäni? Näitä kysymyksiä pohtii varmasti itse kukin omassa työyhteisössään. Aihe ei ole ainoastaan työttömyysuhan alla olevien tai jo työttömyyden kohdanneiden asia, vaan se koskettaa kaikkia työyhteisön jäseniä. Oman ammattitaidon ajan tasalla pysymisestä tulee huolehtia koulutustaustasta tai työurasta riippumatta, sillä ympäröivä työelämän muutos on vauhdikasta. Osuva osaaminen onkin ajan saatossa aikalailla liikkuva maali.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan monet meistä ovat vaarassa pudota osaamisvaateiden muutosvauhdin kelkasta. Vaikka poliittista tahtoa olisikin tarjota koulutusmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja, kannattaa oman osaamisensa kehittämisestä olla myös itse aktiivisesti kiinnostunut. Olipa kyseessä tekoäly, viestintäosaaminen, digitaaliset taidot tai palvelumuotoilu, on vastuu oman asiantuntijuuden päivittämisestä jokaisella itsellään.

VR

Keskustelu työn murroksesta ja sen mukanaan tuomista osaamistarpeiden muutoksista käy kiivaana. Muun muassa digitalisaatio ja automatisaatio vapauttavat ihmisen rutiininomaisista tehtävistä, muuttavat liiketoimintamalleja ja työn tekemisen tapoja. Tämän kehityksen luonnollinen seuraus ihmiselle on uudenlaiset osaamisvaatimukset. OAJ:n tulevaisuustyön väliraportissa ennustetaan, että esimerkiksi Suomen vientiteollisuudesta lähes kaikki suorittavan tason tehtävät katoavat seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toisaalta tekoälyä hyväksikäytetään jo nyt hyvin vaihtelevissa toiminnoissa helpottamaan arkipäivän toimintoja. Esimerkiksi Applen virtuaaliassistentti Siri auttaa matkavarauksissa tai kalenterin hallinnoinnissa sekä kääntää fraasin liiketapaamisessa.

Motivaatiotekijöitä oman osaamisen päivittämiseen on varmasti jokaisen kohdalla riittävästi: uralla eteneminen, työpaikan säilyttäminen tai vaihtaminen, uteliaisuus ja kiinnostus uusia asioita kohtaan, palkankorotus ja niin edelleen. Yksi tärkeimmistä on myös päästä muokkaamaan omaa työtään mielekkäämmäksi ottamalla kaikki hyöty irti tekniikan kehityksestä ja kehityksen tuloksista. Näin uuden vuoden alkaessa kannattaakin miettiä, onko vuosi 2019 poteroitumisen vai heittäytymisen aika.

Tutustu täydennys- koulutustarjontaan

Myös seuraavista pohdinnoista saattaa olla apua valitsemallasi tiellä:

 

  1. Mene omalle epämukavuusalueellesi. Haasta itseäsi uusien asioiden äärelle ja ole rohkeasti osaamaton. 

  2. Opi kollegoilta ja kavereilta. Kysy, kiinnostu ja kuuntele.

  3. Ota utelias ja avoin ajattelutapa mukaasi vapaa-ajalle. Uuden oppiminen on mindset – oppimista tapahtuu koko ajan, eikä se aina ole sidottu aikaan, paikkaan tai muotoon.

  4. Ehdota itse täydennyskoulutusta esimiehelle. Olet itse oman osaamisesi – ja työsi – paras ammattilainen ja tuntija. Ole aktiivinen aloitteentekijä.  

 

Aiheet: täydennyskoulutus, oppiminen ja kehittyminen, osaaminen