Partneritoiminta työelämäyhteistyön, yritysyhteistyön ja oppilaitosyhteistyön edistäjänä Haaga-Heliassa

Kirjoittaja: Riku Korosuo | 4.4.2019 14:39

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä näyttää soveltuvan myös oppilaitosten ja ulkopuolisten organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Käytettävän nimen valinta riippunee kuitenkin käyttäjästä: vaikuttaa siltä, että oppilaitoksissa puhutaan työelämäyhteistyöstä kun taas yrityksissä oppilaitosyhteistyöstä. Yritysyhteistyötä näkyy puolestaan käytettävän erityisen aktiivisesti kolmannen sektorin ja yritysmaailman välisessä toiminnassa. Oppilaitosyhteistyö on termeistä ainoa, joka on saanut oman sivun Wikipediasta – toisaalta Opetushallitus puhuu pääsääntöisesti työelämäyhteistyöstä.

tutkimus korkeakoulujen työelämäyhteistyöstä

Niin tai näin, samasta asiasta on kyse. Termi vain rupesi mietityttämään, kun tutustuin Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimeksiannosta tehtyyn erinomaiseen raporttiin korkeakoulujen työelämäyhteistyötä.

Haaga-Helia ei ollut tutkimuksessa mukana mutta ehkä juuri siksi tulosten analysointi onkin mielenkiintoista. Partneriyhteistyöstä vastaavana minua kiinnosti erityisesti se, miten Haaga-Helian luoma partnerikonsepti tukee oppilaitosyhteistyötä (tai työelämäyhteistyötä).

Tutkimuksessa päädyttiin kolmen eri tason suosituksiin: Yhteistyöhön kannustava kulttuuri, Liikkuvuus ja urapolut, Kampusympäristöt ja innovaatioalustat.

Yhteistyöhön kannustava kulttuuri

Ylipäätään se, että Haaga-Heliassa on panostettu yhteistyön kehittämiseen partneritoiminnan puitteissa, on signaali organisaatiolle siitä, että asia on tärkeä. Rehtori tapaa uudet partnerit virallisen allekirjoitustilaisuuden muodossa ja asiasta tiedotetaan niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Partneritoimintaa koordinoimaan on palkattu henkilö ja lisäksi kaikki yritysten kanssa käytännön yhteistyöstä tekevät ns. partnerimanagerit saavat vuosittain lisäresursseja yhteistyön hoitamiseksi. Tämä on siinä mielessä merkittävää, sillä tutkimuksen mukaan yhtenä suurimpana esteenä yhteistyölle nähtiin ajanpuute. Toinen merkittävä este oli kontaktien puuttuminen yrityksiin. Partneritoiminta mahdollistaa luonnollisen yhteydenpidon sellaisiin yrityksiin, joilla on mielenkiintoa olla läsnä opintojaksoilla.

Viime kädessä mitkään rakenteet tai konseptit eivät kuitenkaan auta, jos oppilaitoksen työntekijällä ei ole motivaatiota tehdä yritysten kanssa yhteistyöstä – tämä tuli niin ikään tutkimuksesta esille. Asia on ratkaistu partneritoiminnassa ensinnäkin niin, että partnerimanagereiksi otetaan mukaan vain sellaiset lehtorit tai yliopettajat, jotka haluavat aidosti saada yritykset mukaan tunneille. Lisäksi partnerimanagereille järjestetään neljä kertaa vuodessa yhteisiä tapaamisia, joissa käydään läpi partneritoiminnan kuulumisia ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Osa partnerimanagereista on myös kirjoittanut blogeja käytännön yhteistyöstä yritysten kanssa. Nämä toimivatkin vertaistarinoina- tai kokemuksina ja lisäävät omalta osaltaan oppilaitosyhteistyön kiinnostavuutta sisäisesti. Motivaatioon vaikuttanee sekin, että vuoden lopulla palkitaan vuoden partnerin lisäksi vuoden partnerimanageri.

Tutkimuksessa puhuttiin myös siitä, että oppilaitosyhteistyö on usein liian harvojen tekijöiden varassa. Partneritoiminnassa tähän seikkaan on myös kiinnitetty huomiota ja partnerimanagerin määrä on kasvanut kahdessa vuodessa yli viiteenkymmeneen.

Liikkuvuus ja urapolut

Tutkimuksessa liikkuvuus ja urapolut liittyivät pääosin henkilöstövaihtoon ja sivutoimiseen yrittäjyyteen. Haaga-Helia tarjoaa molempiin mahdollisuuden, mutta yhteys varsinaiseen partneritoiminaan on heikko – ellei sitten ajatella, että opetushenkilökunnan on helpompi löytää partnereista sopiva yritys vapaaehtoiselle työelämäjaksolleen.

Kampusympäristöt ja innovaatioalustat

Vaikka Haaga-Helialla ei ole varsinaista vapaata työ- tai muuta tilaa varattu yritysten käyttöön, yritykset voivat tulla esittäytymään kampukselle vaikkapa rekrytoimaan opiskelijoita. Partnereille tämä on maksutonta tiettyyn rajaan asti ja he voivat myös hyödyntää omaa nimikkotilaansa kampuksella järjestämällä siellä esimerkiksi opiskelijoille aamiaistilaisuuden.

Innovaatioalustoja Haaga-Helialla on runsaasti. Ehkäpä merkittävimpänä niistä Haagan kampuksen kokeilukulttuuria edistävä oppimiskonsepti P2B (Place to be Haaga). Muita alustoja ovat luova toimisto Krea, digitaalisia ratkaisuja tarjoava (ja vuodesta toiseen loppuunmyyty) Softala sekä kehityspaneeli Hospitality panel. Uusimpina ovat viime vuonna lanseeratut SalesLab ja eComLab sekä tämän vuoden alussa avattu  palvelukokemusten laboratorio Lab8. Edellä mainitut innovaatioalustat ovat toki kaikille avoimia, mutta partneritoiminnalla edistetään yritysten tietoisuutta näistä ja kannustetaan lähtemään mukaan.

Liian hyvää ollakseen totta?

Onko Haaga-Helian konseptoitu partneritoiminta siis täydellinen vastaus oppilaitosyhteistyön kehittämiseksi? Ei varmastikaan. Tutkimuksesta selvisi, että yritysten ensisijainen motiivi oppilaitosyhteistyön tekemiseksi on uusien osaajien rekrytointi. Vaikka partneritoiminta tuleekin hyvin tätä tavoitetta, yhteistyö voi jäädä varsin pintapuoliseksi, jos yritys arvioi sitä vain siitä näkökulmasta, edistääkö se heidän rekrytointitarpeitaan. Tällaista partneria voi olla vaikea saada mukaan innovaatioprojekteihin tai hyödyntämään uutta osaamista/teknologiaa. Innovaatioalustojen käyttäjistä suurin osa onkin muita kuin partneriyrityksiä.

Toinen tärkeä parantamisen paikka liittyy aiemmin mainittuun Liikkuvuus ja urapolut -osioon. Tutkimuksen tekijät pitivät tärkeimpänä kehityskohteena siinä opiskelijoiden hyödyntämistä. Usein käy niin, että opiskelijat toteuttavat turhan itsenäisesti työharjoittelut ja opinnäytetyöt. Heitä tulisi valmentaa ja kannustaa kertomaan erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yrityksille, toisin sanoen toimimaan eräänlaisina työelämäyhteistyön lähettiläinä.  Lisäksi oppilaitosten tulisi kehittää kunnollinen jälkihoito niin työharjoittelujen, opinnäytetöiden kuin erilaisten projektien suhteen. Tässäkin Haaga-Helian partnerikonseptilla on kehittämisen varaa. Matka jatkuu.

Lue lisää muista blogeistamme mm. käytännön oppilaitosyhteistyöstä Finavian, Azetsin ja Mepcon, One Plussan ja Niemen, Suomen 3D-ratkaisujen kanssa sekä Key Account Managerin roolista siinä. Entä haluatko tietää, miten mitata oppilaitosyhteistyön tuloksellisuutta tai miksi Fujitsu Finland valittiin Haaga-Heliassa vuoden partneriksi?

Haaga-Heliassa oppilaitosyhteistyötä on kehitetty partnerikonseptin puitteissa. Partneritoiminnalla on pitkät perinteet Haaga-Heliassa ja nykyisellään partnereita on lähes sata.

LUE LISÄÄ

Aiheet: partneritoiminta