Vapauttaako automatisaatio työaikaa - vai työpaikkoja?

Kirjoittaja: Riitta Yli-Tainio | 18.4.2019 10:30

Automatisaatio mullistaa työn tekemisen tapoja eri toimialoilla, sen me jo tiedämme. Moni miettii vielä, miten se vaikuttaa omaan ammatilliseen rooliin. Kannattaako tekoälyyn ”työparina” suhtautua varauksella vai innostuneena? Säilyykö minun työni automatisaation myllerryksessä? Tunteita tekoäly, robotit ja neljäs teollinen vallankumous ainakin herättävät.

Sovelto teetätti tutkimuksen, jossa suomalaisjohtajat arvioivat työtehtävien muuttuvan 50–90 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana. Tulos on yhteensopiva OECD:n ennusteen kanssa. OECD ennusti vuonna 2018 automatisoinnin vaikuttavan merkittävästi puoleen teollisuusmaissa olevista työtehtävistä, ja jopa 14 prosentin tehtävistä olevan kokonaan automatisoitavissa. Yhä useamman on siis syytä uhrata muutama ajatus sille, miten suhtautua muutokseen ja varmistaa oma kilpailukyky työmarkkinoilla.


Rutiininomaiset, toistuvat ja manuaaliset työtehtävät joutavat ja joutuvat automatisoitavaksi, jotta ihmisen aikaa vapautuu mielekkäämpiin tehtäviin. MIT:n teettämän tutkimuksen mukaan on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja häviäisi, vaikka osa työtehtävistä automatisoituukin. Riippuu alasta, miten voimakkaasti automatisointi vaikuttaa työhön.


Nopeuden ja tarkkuuden ollessa ratkaisevassa roolissa kannattaa automatiikka valjastaakin pelotta avuksi. Robotti pääsee varmemmin ja tarkemmin tavoitteisiin, kun tarkoituksena on analysoida ja vertailla dataa. Ja onhan robotti ihmistä väsymättömämpi apu.

shutterstock_701565292

kone ei korvaa meitä 


Minkä tyyppisissä tehtävissä ohjelmoitava apulainen ei meitä vielä voi korvata? Ainakaan vielä ei tekoäly kykene ymmärtämään vuorovaikutuksen monitulkintaisuutta ja viestinnän eri vivahteita. Kone ei korvaa ihmistä, kun asiaa tarkastellaan useista, jopa muuttuvista näkökulmista.

Kontekstiin sidottu ajattelu erottaa meidät roboteista – pyyntö hoitaa ”vähän paremmat tarjoilut” tai viittaus ”infotilaisuuteen odotetaan runsasta osanottoa” ylittää robotin kyvyt. Toki myös ihmisellä pitää olla kokemusta ja opittua tietoa kyetäkseen selviytymään esimerkin kaltaisista toiveista. Tekijän on pystyttävä asettamaan esitetty toivomus oikein asia- ja tilanneyhteyteen. Hänen on tiedettävä mikä on tässä kontekstissa normaali osanottajien määrä, osatakseen päätellä, mitä runsas voisi olla – onko se kymmeniä vai satoja osallistujia? Tilaisuuksia järjestäneet tietävät, että osallistujamäärän arviointi on jopa kokeneelle järjestäjälle haaste nopeatempoisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössämme. Kokenut järjestäjä osaa kuitenkin huomioida kilpailevien tapahtumien, ajankohdan ja muiden muuttujien vaikutuksen osallistujamäärään. Oppimiskyky onkin taito, joka myös erottaa meidät roboteista.


Luovuus, joka usein kytkeytyy ongelmanratkaisuun, erottaa meidät ainakin toistaiseksi koneesta. Antaa siis automaation hoitaa rutiiniluonteiset tehtävät ja keskitetään omat voimavaramme epävarmuuden sietämisen ohella ihmisenä olemiseen. Jatkuva oppiminen mahdollistaa mukana pysymisen ja asenne ratkaisee. Avaamme sinulle oven oppimisen polulle, joten tutustu koulutustarjontaamme!

Olemme tehneet Aito HSOn kanssa webinaarin "Työ muuttuu - muutunko minä?". Jos aihe kiinnostaa Sinua, tilaa maksuton tallenne. Ilmoittaudu myös mukaan maksuttomaan webinaariin 29.5., jossa aiheena automatisaation nykytila ja tulevaisuus.

 

Ilmoittaudu 29.5. webinaariin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aiheet: digitaisaatio, oppiminen ja kehittyminen, osaaminen