62 % kyselymme yrityksistä tekee osaamiskartoituksia

Kirjoittaja: Anne Bondaréw | 7.1.2019 15.25

Toteutimme HR:lle suunnatun kyselyn syksyn 2018 aikana. Halusimme tietää, millaiset vuoden 2019 koulutusten painopistealueet ovat ja millaisia koulutusmuotoja organisaatiot arvostavat. Samalla vastaajat ottivat kantaa siihen, tehdäänkö heidän organisaatioissaan osaamiskartoituksia ja mitataanko koulutuksien vaikuttavuutta.

Olen iloinen siitä, että osaamiskartoituksia on kyselyymme osallistuneista organisaatioissa tehnyt 62 %. Se on hyvä tulos. 25 % ilmoitti, ettei heidän organisaatiossaan osaamiskartoituksia tehdä ollenkaan. Vaikka 62 % on hyvä määrä, etenee silti 1/4 organisaatioista mutulla hankkiessaan koulutuksia. Sitä %-määrää ei voi pitää hyvänä. Koulutus on aina investointi ja jos koulutus ei osu kohdilleen, on se äkkiä hukkainvestointi. 

Koulutuksen vaikuttavuus ja osaamiskartoitus

Jos osaamiskartoitusten tekeminen koetaan haastavaksi, kannattaa hankkia tietoa, miksi niitä kannattaisi tehdä. Sen jälkeen kynnys osaamiskartoituksiin madaltuu ja koulutusinvestoinnit osuvat paremmin maaliin. myös ulkopuolista apua on saatavilla.

Koulutuksen vaikuttavuutta ei mitata 35 % yrityksistä

Kyselymme yrityksistä koulutusten vaikuttavuutta ilmoitti mittaavansa 36 %. Vastaavasti 35 % ei  tee ollenkaan arviointia. Koulutuksen vaikuttavuus saattaa tuntua hankalalta asialta, vaikka oikein suunniteltuna se ei sitä ole. On asetettava mielellään yksi mitattava tavoite, jota sitten koulutuksen jälkeen lähdetään arvioimaan. Tavoite on siksikin tärkeä, että jokaiselle koulutukselle tulisi olla selkeä tavoite. Aika usein olen törmännyt siihen, että tavoitetta ei ole ollenkaan tai se on liian epämääräinen eli ei mitattavissa. Esimerkkinä voisi olla "jotta opin puhumaan sujuvammin kieltä x". Kuka osaa sanoa, mikä on sujuvuuden mitta? Sen sijaan, jos sanoo, että "osaan koulutuksen käytyäni hoitaa minulle tulevat x-kieliset puhelut itse", on tavoite mitattavissa.

Kyselyssämme selvitimme myös, millä tavalla yrityksissa pyritään ennakoimaan osaamistarpeita. Tässä osaamiskartoitusten tärkeys arvioitiin olevan 2,8 asteikolla 1-4. Edelle kiilasivat kehityskeskustelut ja asiakaspalvelu. Kehityskeskustelu on tärkeä kanava pohtia osaamisen tasoa nyt ja tulevaisuudessa. Tällöin keskustelu useinkin etenee mutulla eli asioita arvioidaan käyttämättä faktaa hyödyksi. Osaamiskartoitusten tulokset yhdistettynä kehityskeskusteluihin olisi jo askel eteen päin osaamisen kehittämisessä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Oli sitten kyse osaamiskartoituksista tai vaikuttavuuden arvioinnista, kannattaa asiassa aktivoitua. Se maksaa itsensä takaisin, jopa moneen kertaan, etenkin jos koulutus on laaja ja investointi on suuri.

 

Aiheet: osaamiskartoitus, vaikuttavuuden arviointi