Osaajana digitaalisuuden kärkimaassa

Kirjoittaja: Riitta Yli-Tainio | 13.6.2018 15:23

Digiä siellä ja digiä täällä, huh, vai tarvitseeko huokaista sittenkään. Omasta mielestäni on helpottavaa huomata, ettei kaikkea tarvitse tietää ja osata heti. Ei edes digitalisaatiosta. Ja toisaalta onhan arkemme kulussa jo valtavasti digitaalisuutta, vaikkemme sitä ehkä pysähdy ajattelemaan. Kehityksen mukana on viisasta pysyä, ja omaa osaamista kannattaa kehittää.


digitaalisuus

Huokaisun ja yllätyksen paikka on siinä, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa miljoonilla ihmisillä ei tänä päivänä ole digitaalista perusosaamista, eikä 16-74 -vuotiaista EU:n kansalaisista yli 40 %:a hallitse digitaalisia perustaitoja. Samanaikaisesti tarve digiosaajista työmarkkinoilla kasvaa, ja tulevaisuudessa yhdeksän kymmenestä työtehtävästä on sellainen, jossa edellytetään digitaalista tietotaitoa. Rekrytoijille olemassa oleva tilanne voi olla huokauksen paikka. Ja tuo mainittu tulevaisuus, jolloin 90 %:n meistä tulisi hallita digitaalisuus työllistyäksemme, ei liene kovin kaukana. Väittäisin, että emmeköhän jo elä sitä todellisuutta. Työelämässä on jo nyt vaikea kuvitella tehtäviä, joissa ei hyödynnettäisi digitalisaatiota. Suomi oli Digibarometrissä 2018 digitaalisuuden kärkimaita, 3sijalla kokonaisvertailussa, kun mukana oli yhteensä 22 maata. Ja kuitenkin tarkasteltaessa ICT-osaamista, on Digibarometri 2018 mukaan noin 60 %:lla suomalaisista yrityksistä jo nyt vaikeuksia löytää ICT-asiantuntijoita.

1990-luvulla rekrytoijalle laitettiin vielä paperinen hakemus, ja bisneksessä digitaalisuus rajoittui sähköpostin ja hakukoneiden käyttöön. Kirjoittaessani lopputyötä yliopisto-opintoihini Pohjois-Saksassa 90-luvun lopussa, ei yhteyttä Helsingin yliopiston proffaan pidetty Skypellä, kuten ohjaus nykyisin hoituu opinnäytetyöohjaajan kanssa. Parikymmentä vuotta sitten ohjaukseksi riitti pari pikaista puhelinsoittoa ohjaajalle ja Suomen lomalle ajoittuva tapaaminen ohjaajan kanssa. Ensimmäinen vakituinen työpaikka löytyi valtakunnallisen sanomalehden työpaikkasivuilta. Perinteinen haastattelu tapahtui Espoossa, eikä kuten tänä päivänä etäyhteyksiä hyödyntäen.

Ammatillinen profiili on siis hyvä olla olemassa nykyajan digitaalisissa kanavissa, esimerkiksi LinkedInissä, Twitterissä tai Instagramissa. Päivityksiä jakaessa ja tykätessä helposti unohtuu, että esimerkiksi LinkedIn keksittiin loppuvuodesta 2002, ja julkiset LinkedIn-profiilit otettiin käyttöön vuonna 2006! Vasta kymmenen vuotta sitten, vuonna 2008, LinkedIn siirtyi globaaleille markkinoille ja avasi toimiston Lontooseen sekä julkaisi espanjan ja ranskan kieliset sivut.

Palatakseni osaamisen kehittämiseen, olemme Haaga-Heliassa aktiivisesti kehittämässä täydennyskoulutuksia, jotka vastaavat esimerkiksi digitaalisen osaamisen kehittämistarpeeseen. Haaga-Helia tarjoaa digiteemaisia webinaareja ja työpajoja, jotka mahdollistavat helpon ja käytännönläheisen matkan digin hyödyntämisen saloihin. Jos haluat oppia, miten voit pienin askelin kehittää omaa digi-osaamistasi hyödyntämään liiketoimintaa,

Tilaa tallenne Digiä pienin askelin

 

Ei tarvitse kaikkea haukata kerralla – eikä ole syytäkään, sillä sovellukset tulevat ja menevät. Esimerkiksi Facebookin arvioidaan pian jo olevan menneen talven lumia, jos seuraa nuorison digiliikkuvuutta. Ajan hermolla pysyminen tässä asiassa tarkoittaa jo muutaman digisovelluksen käytön hallintaa. Siispä kohti uusia sovelluksia, vaikka asteittain.

Aiheet: myynti, markkinointi, digitaisaatio